Wednesday, 10 November 2010

Ahdistaa toisen puolesta

• Mua ahdistaa kipeesti mun siskon ja Sebun puolesta kun he ei ole vieläkään löytäneet duunipaikkoja •
• Mua ahdistaa kakslahkeisen puolesta, joka ei viihdy työssään ja jolla ei ole täällä ketään muuta kuin minä. Mua ahdistaa ajatella että se kyllästyy muhun ja liitelee takaisin svedulandiaan •
• Mua ahdistaa äidin puolesta, joka joutuu todennäköisesti muuttamaan 34. kerran elämänsä aikana enkä mä voi olla apuna. Mua ahdistaa, ettei äiti koskaan saanut niin montaa lasta kuin halusi eikä taloa, jossa halusi meidät kaikki kasvattaa •

Itseasiassa. Koko maailma ahdistaa. Ei mitään muuta kuin pahuutta, petosta ja ahneutta. Sirkusnorsuja ja narussa riippuvia koiria, häkkkiin teljettyjä olentoja ja denfiinien verellä värjätty meri, köyhyyttä ja nälkää, kuolleita puita ja perunamaa. MUA AHDISTAA KUN EN YMMÄRRÄ >>MIKSI<<.
Mä haluaisin että kaikki olis vaan happy happy joy joy. If I can dream sitähän Elviskin pohti. Tahtoisin valaistua, mutta ihminen on sairas.

No mut ei, rauhotan mieleni. Kävin äsken kaupassa ostamassa ruokaa mun RECYCLE OR DIE -kassin kanssa. Tuli hyvä mieli.

Nyt pitäis tehdä koulujuttuja. Soitan mieluummin pianoa. Toivoisin että olisin edes jommassa kummassa hyvä. Major ahditus! Niin monet ihmiset on niin helvetin paljon lahjakkaampia kuin minä!

Jee kiits kuits.

No comments:

Post a Comment